Ja sun äänes on sun oma

Heräsin tänään hymyillen. Keitin kahvit, laitoin valmiscroissantit uuniin ja katselin ikkunasta, kun reippaat tuulipukuihmiset kävelivät ulkona. Mietin, että pyhitän tämän itsenäisyyspäivän kiitollisuudelle. En katso Tuntematonta tai linnanjuhlia, en pukeudu hienosti, en käy hautausmaalla tai kuuntele Finlandiaa, vaan keskityn tuntemaan kiitollisuutta kaikesta siitä hyvästä, mitä saan nähdä ja kokea. Kun kerroin viikonloppuna Kööpenhaminassa eri puolilta Eurooppaa tuleville ystävilleni, että tiistaina on Suomen itsenäisyyspäivä, sain innostuneen hymyn ja liudan kysymyksiä, miten itsenäisyypäivää Suomessa juhlitaan. Mietin hetken linnanjuhlia, TV:n ääressä istuvia ihmisiä, mielenosoituksia, pateettista musiikkia, Suomen lippua ja vaakunaa (joita on viime vuosina käytetty aivan liian usein vihan ja suvaitsemattomuuden symboleina), iltapukuja, vakavia kasvoja, keskusteluohjelmia, sotia, hautausmaita, synkistelyä... - ja niin edelleen, kyllä te tiedätte. Kaikkea sitä Suomi-kuvaa, joka e

Olen kirjoitellut täällä paljon asioita Compelete Vocal Techniquen näkökulmasta, enkä ole oikein osannut avata, mistä tekniikassa oikein on kyse. CVT on suurin syy siihen, miksi itse olen hurahtanut laulamiseen viime vuosina aivan täysin. Se on tekninen ja pedagoginen lähestymistapa, jonka avulla olen löytänyt aivan uusia ulottuvuuksia omaan laulamiseeni ja jonka vuoksi olen alkanut nauttia laulamisesta niin paljon, että tahtoisin vain laulaa ja jakaa CVT:n ilosanomaa kaikille ihmisille 24/7. Tämän vuoksi myös maksan itseni kipeäksi ja matkustan kolmen vuoden ajan 6 kertaa vuodessa Kööpenhaminaan asti oppimaan lisää CVT:stä. Mistä siis on kyse? CVT, eli Complete Vocal Technique, on tanskalaisen Cathrine Sadolinin kehittämä työkalu äänenkäytön opettamiseen ja oppimiseen. Cathrine on aivan uskomattoman inspiroiva ja upea nainen, joten CVT:n yhteydessä on pakko kirjoittaa hänestä muutama sana. Cathrinen into laulutekniikan ymmärtämiseen alkoi, kun hänellä todettiin nuorena astma, eikä

Kaikilla tulisi olla oikeus ilmaista itseään vapaasti. Löytää kanava, jonka kautta tunteet saavat virrata, suodattamatta ja säätelemättä. Saada mahdollisuus näyttää haavoittuvuutensa, rohkeutensa, rakkautensa, vihansa ja surunsa. Kaikilla tulisi olla oikeus tulla joskus kuulluksi. Omana itsenään ja kaikissa niissä monissa puolissa, joita meissä jokaisessa on. Tahtoisin elää sellaisessa maailmassa, jossa uskaltaisimme kohdata toisiamme avoimemmin ja rehellisemmin. Jossa emme olisi niin huolissamme omasta asemastamme ja omasta uskottavuudestamme. Antaisimme toisillemme mahdollisuuden olla mitä vain, mitä tahdomme olla. Luin  Laura Airolan kauniin lauantaiesseen  eilisen hesarista, ja se nostatti pintaan monenlaisia tunteita. Huomaan, että hätkähdän joka kerta, kun joku sanoo, että  musiikki ja musisointi kuuluvat kaikille. Omassa kuplassani tämä on ollut jo pitkään niin suuri itsestäänselvyys, että sen sanominen on tuntunut mitättömältä. Musiikki (ja mikä tahansa luova tekemi

Mitä on oikeaoppinen laulaminen? Onko se tyylipuhtautta, teknistä taituruutta, virheettömyyttä, heleää äänenväriä, puhtautta, notkeutta tai vaivattomuutta? Rouheutta, vahvuutta, voimakkuutta? Tummia vai vaaleita äänenvärejä? Vibratoa, säröä, koristelua, kikkailua? Hiljaista vai voimakasta? Rumaa vai kaunista? Näkökenttäni värjäytyy aina hieman punaisella, kun joku puhuu tai kirjoittaa kaikkitietävästi oikeaoppisesta laulamisesta. Laulamisesta on olemassa lukematon määrä erilaisia myyttejä. On tarkkoja ohjeita siitä, millaisella saundilla kaikkien laulajien tulisi laulaa, miten "rekisterirajojen" erot pitäisi häivyttää kuulumattomiin, mitä teknisiä asoita jokaisen laulajan pitäisi hallita ja millä tavalla jokaisen laulajan pitäisi itseään ilmaista. En henkilökohtaisesti pysty sulattamaan kaikkia näitä ohjeita. Minulle laulamisessa on kyse  itseilmaisusta  - miksi siis jokaisen laulajan pitäisi ilmaista itseään samalla tavalla? Eikö se ole aivan valtavan tylsää? Eikö olisi

Olen aina rakastanut laulamista, mutta koin vielä muutama vuosi sitten, ettei minusta olisi ”oikeaksi” laulajaksi. Pidin ääntäni rajallisena ja hiljaisena, enkä koskaan löytänyt tekniikkaa, johon olisin ollut tyytyväinen. Pelkäsin kuollakseni virheitä tai sitä, että laulaisin epäpuhtaasti tai rumasti. Viimeisen vuoden aikana nämä käsitykset ovat saaneet lentää roskakoriin. Olen oppinut arvostamaan sitä, että minulla on oma, rakas ja ainutlaatuinen ääneni, jonka kautta saan ilmaista itseäni juuri niinkuin itse tahdon - ja saanut työkaluja, joiden avulla uskomus oman ääneni rajallisuudesta on saanut unohtua. Complete Vocal Techniquessa minua kiehtoo eniten sen filosofia ja pedagoginen lähestymistapa, jossa kaikki ilmaisutavat ovat sallittuja. Ei ole olemassa oikeaa tai väärää, kaunista tai rumaa tai asioita, jotka jokaisen laulajan  pitäisi hallita.  Ei tutkintovaatimuksia, ei paineita tyylinmukaisuudesta - ei rajoituksia suuntaan tai toiseen. On vain lukematon määrä työkaluja, joilla

On vaikea selittää lyhyesti, mikä laulamisessa kiehtoo. Laulaminen on minulle kanava tunteisiin ja johonkin hyvin primitiiviseen tarpeeseen ilmaista itseäni ja omia tunteitani. Se on kanava luoda yhteyttä muihin ihmisiin sellaisella tasolla, jota emme tavoita pelkillä sanoilla. Minulle laulamisessa ei koskaan ole ollut kyse sirkustempuista, näyttämisen halusta tai siitä, että tahtoisin elää huomion keskipisteenä. Laulaminen ei ole minulle yksilösuoritus tai urheilulaji, eikä kyse ole koskaan ollut vain huikean tekniikan saavuttamisesta, vaan siitä, että saan kontaktin omiin tunteisiini ja muihin ihmisiin, ja opin samalla aina jotain uutta itsestäni ja muista. Laulamisessa on jotain uskomattoman voimauttavaa ja parantavaa. Suurin osa opinnoistani keskittyy äänenkäytön tekniikan opetteluun. Complete vocal techniquen perusajatus on, että kaikki äänenkäytön tavat ovat kaikkien ihmisten saavutettavissa ja jokainen voi oppia laulamaan haluamallaan tavalla; oli se sitten hiljaa / voimakkaas

Istun parhaillaan kotona läppäri sylissä ja tunnen kuinka jokainen raajani kylpee kiitollisuuden tunteessa. Minulla on takana uskomattoman hieno vuosi Complete Vocal Techniquen parissa. Avoimia, rohkeita ja suurisydämisiä ihmisiä, tunteiden jakamista, loputtomasti laulamista, mukavuusrajojen ylittämistä, pitkiä keskusteluja, oivalluksia ja valtava määrä uutta tietoa ja oppimista. Olen opiskellut nyt vuoden Kööpenhaminan Complete Vocal Institutessa laulun ja äänenkäytön opettajaksi. Kuusi seminaaria Kööpenhaminassa ja kesäleiri Helsingissä ovat vieneet minut matkalle, joka on ylittänyt kaikki odotukset. Tämä blogi tulee todennäköisesti sisältämään paljon ylisanoja, jotka eivät kuitenkaan koskaan riitä kattamaan niitä tunteita ja oivalluksia, joita kolmen vuoden mittaiset opinnot nostavat pintaan. Tämä blogi on oma oppimispäiväkirjani ja purkautumiskanavani. Blogin kautta tahdon levittää laulamisen ilosanomaa ja jakaa ajatuksiani laulamisesta, musiikin tekemisestä, luovuudesta, tunt