Aika tavallinen tilanne laulunopettajan arjessa:
Aloitteleva laulaja tulee ensimmäiselle tunnilleen jännittäen hirveästi. Jutellaan haaveista, tavoitteista ja toiveista, tehdään vähän tekniikkaharjoituksia ja treenaillaan jotain laulajan tuomaa kappaletta. Laulaja etenee tunnin aikana hienosti, ja tunnin lopussa häneltä pääsee helpottunut huokaus:
"Huh, mä selvisin! Pelkäsin etukäteen, ettei mun ääni olis ollenkaan kehityskelpoinen!"
Tätä opettajaa itkettää vähän joka kerta, kun näin käy. (Lopun huokauksella on toki sävyeroja; joskus vielä tunnin lopuksi kysytään, että sano nyt rehellisesti että kannattaako jatkaa? No kannattaa tietenkin!)
Samalla naurattaa kysymyksen absurdius. Minun silmissäni tilanne on aivan sama kuin että joku menisi personal trainerille kysymään, että sano nyt rehellisesti onko mun lihakset kehityskelpoisia?
Olen jauhanut tästä samasta asiasta täällä blogissa ennenkin. Sinun, minun, meidän, teidän, heidän, noiden, niiden ja näiden äänet ovat kaikki upeita, monimutkaisia ja monipuolisia - ja ihan jokaisella meistä riittää kehittymismahdollisuuksia koko loppuelämän ajaksi!
Elämme kulttuurissa, jossa laulamisesta, tuosta meille kaikille aivan luontaisesta itseilmaisun tavasta, on tullut erikoistumisen ala. Ajattelen kaihoten vaihtovuottani Etelä-Afrikassa, jossa suhtautuminen laulamiseen oli aivan erilaista. Kaikki tapaamani ihmiset olivat joskus laulaneet kuorossa - enkä koskaan kuullut kenenkään väittäneen, ettei osaisi laulaa. Tuo maa onkin täynnä toinen toistaan upeampia ja ilmaisuvoimaisempia laulajia.
Kun Suomessa kerron olevani laulunopettaja, saan usein vastaukseksi surullisen "Voi, kunpa mullakin olis lauluääni". Kun Etelä-Afrikassa kerroin opiskelevani musiikkia ja laulavani, ihmisten silmät kirkastuivat ja he alkoivat jakaa omia kokemuksiaan musiikista. (Voi toki olla, että elin siellä omassa musiikinopiskelijan kuplassani, mutta väitän, että lähtökohtaisesti asenne musiikkiin oli aivan eri kuin täällä meillä).
Äänemme eivät ole ainoastaan kehityskelpoisia. Ajattele erilaisia tietämiäsi ääniä: artisteja eri musiikin genreistä, eri kieliin ja kulttuureihin liittyviä puhetapoja, animaatioiden dubbaajia, imitaattoreita, vauvoja, lapsia, vanhuksia - sitä kuinka valtavan monella tapaa ihminen voikaan käyttää ääntään! Ajattele, että kaikki nämä äänenkäytön tavat ovat sinunkin ulottuvillasi. Elämme niin onnekasta aikaa, että tieto ihmisäänestä on laajentunut valtavasti ja voimme nykyisillä metodeilla todella löytää nämä kaikki ulottuvuudet äänestämme, kun vaan riittävästi kahmimme tietoa ja treenaamme.
"Never stop exploring", lukee muistutuksena laulustudioni seinällä. Eihän anneta mielemme estää meitä kokeilemasta ja tutkimasta, mihin kaikkeen tämä ihmisääni yltää!
(kuvat: pixabay)
Aloitteleva laulaja tulee ensimmäiselle tunnilleen jännittäen hirveästi. Jutellaan haaveista, tavoitteista ja toiveista, tehdään vähän tekniikkaharjoituksia ja treenaillaan jotain laulajan tuomaa kappaletta. Laulaja etenee tunnin aikana hienosti, ja tunnin lopussa häneltä pääsee helpottunut huokaus:
"Huh, mä selvisin! Pelkäsin etukäteen, ettei mun ääni olis ollenkaan kehityskelpoinen!"
Tätä opettajaa itkettää vähän joka kerta, kun näin käy. (Lopun huokauksella on toki sävyeroja; joskus vielä tunnin lopuksi kysytään, että sano nyt rehellisesti että kannattaako jatkaa? No kannattaa tietenkin!)
Samalla naurattaa kysymyksen absurdius. Minun silmissäni tilanne on aivan sama kuin että joku menisi personal trainerille kysymään, että sano nyt rehellisesti onko mun lihakset kehityskelpoisia?
Olen jauhanut tästä samasta asiasta täällä blogissa ennenkin. Sinun, minun, meidän, teidän, heidän, noiden, niiden ja näiden äänet ovat kaikki upeita, monimutkaisia ja monipuolisia - ja ihan jokaisella meistä riittää kehittymismahdollisuuksia koko loppuelämän ajaksi!
Elämme kulttuurissa, jossa laulamisesta, tuosta meille kaikille aivan luontaisesta itseilmaisun tavasta, on tullut erikoistumisen ala. Ajattelen kaihoten vaihtovuottani Etelä-Afrikassa, jossa suhtautuminen laulamiseen oli aivan erilaista. Kaikki tapaamani ihmiset olivat joskus laulaneet kuorossa - enkä koskaan kuullut kenenkään väittäneen, ettei osaisi laulaa. Tuo maa onkin täynnä toinen toistaan upeampia ja ilmaisuvoimaisempia laulajia.
Äänemme eivät ole ainoastaan kehityskelpoisia. Ajattele erilaisia tietämiäsi ääniä: artisteja eri musiikin genreistä, eri kieliin ja kulttuureihin liittyviä puhetapoja, animaatioiden dubbaajia, imitaattoreita, vauvoja, lapsia, vanhuksia - sitä kuinka valtavan monella tapaa ihminen voikaan käyttää ääntään! Ajattele, että kaikki nämä äänenkäytön tavat ovat sinunkin ulottuvillasi. Elämme niin onnekasta aikaa, että tieto ihmisäänestä on laajentunut valtavasti ja voimme nykyisillä metodeilla todella löytää nämä kaikki ulottuvuudet äänestämme, kun vaan riittävästi kahmimme tietoa ja treenaamme.
"Never stop exploring", lukee muistutuksena laulustudioni seinällä. Eihän anneta mielemme estää meitä kokeilemasta ja tutkimasta, mihin kaikkeen tämä ihmisääni yltää!
(kuvat: pixabay)
Kommentit
Lähetä kommentti