Siirry pääsisältöön

Miten asettaa tavoitteita ja edetä laulajana?

CVT-pedagogiikka pohjautuu paljon ajatukselle, että laulaja luo itse omat tavoitteensa ja opettaja pyrkii tukemaan laulajaa antamalla ohjeita terveeseen tekniikkaan ja monipuoliseen tulkintaan. Pidän tästä ajattelutavasta, jossa opettajan rooli on enemmänkin mahdollistaa laulajan oma prosessi ja tukea häntä siihen suuntaan, johon laulaja itse tahtoo kulkea - riippumatta opettajan omasta musiikkimausta tai esteettisistä mieltymyksistä. Laulaja on se, joka päättää suunnan. Uskon, että tämä on tyyli, jolla laulajat voivat todella kehittyä ja löytää oman tyylinsä ilmaista itseään ja kehittyä artisteina.

Kaikki eivät kuitenkaan ole ollenkaan tottuneita asettamaan itselleen tavoitteita ja varsinkin aloitteleville laulajille tavoitteiden asettaminen ja oman jutun löytäminen voi olla hyvinkin haastavaa. Tässä siis muutamia vinkkejä, joiden avulla voit päästä alkuun:

1. Mieti, millaisista laulajista pidät itse. Kerää vaikka Spotifyhin lista laulajista, jotka ovat mielestäsi kiinnostavia. Mieti sitten, onko laulajilla jotain yhteistä, mitä tahtoisit oppia. Ei haittaa, vaikka laulajat olisivat aivan erilaisia keskenään - yritä kuitenkin analysoida, mitkä ovat niitä juttuja, joista pidät heidän laulussaan ja joita ehkä tahtoisit itsekin oppia.

2. Listaa ylös asioita, jotka omassa laulussasi toimivat jo hyvin. Millaisia kappaleita sinun on helppo laulaa? Milloin/ mitä kappaleita laulaessasi pidät äänestäsi eniten?  Mikä omassa äänessäsi on mielestäsi kiinnostavaa ja erityistä? Jos tuntuu, ettet pidä omasta äänestäsi ollenkaan, mieti milloin laulaminen tuntuu sinusta mukavalta?

laulajan_menu.jpg
3. Kirjaa sitten ylös asioita, joita tahtoisit kehittää laulamisessasi. Kaipaatko ehkä lisää voimaa ääneesi tai tahtoisitko oppia laulamaan herkästi ja hiljaa? Tuntuuko, että tahtoisit apua kappaleiden tulkintaan ja siihen, miten saisit tekstin esiin kappaleista? Tai tahdotko löytää keinoja, millä tekisit kappaleesta oman versiosi, improvisoiden ja tulkiten sitä eri tavalla kuin muut? Vinkkejä tavoitteisiin voit napata vaikka yllä olevasta treenimenusta.

4. Valitse sitten tavoitteista 1-3 asiaa, jotka ovat tällä hetkellä sinulle tärkeimpiä. Marssi lauluopettajan luo ja pyydä häntä auttamaan sinua näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Hyvän lauluopettajan tehtävä on tehdä sinulle suunnitelma, miten sinun tulee edetä, jotta saavuttaisit tavoitteesi. Älä välitä, vaikka tavoitteet tuntuisivat epämääräisiltä, hassuilta tai liian kunnianhimoisilta - lauluopettajasi tehtävä on selvittää, mitä tarkoitat ja pyrkiä tekemään suunnitelma kohti sinun tavoitteitasi. Joidenkin tavoitteiden saavuttaminen voi kestää vuosia, kun taas toiset tavoitteet voivat toteutua hetkessä parilla hyvällä ohjeella. Kun yksi tavoite on saavutettu, on tietysti aika siirtyä seuraavaan.

5. Muista, että laulaja ei ole koskaan täydellisen valmis, ei edes Pavarotti tai Beyonce. Yksi laulamisen ihanista ja kamalista puolista on, että aina löytyy kehitettävää, tutkittavaa ja treenattavaa. Muista siis nauttia matkasta ja äänestäsi sellaisena kuin se jo on - ja juhlia jokaista pientäkin onnistunutta tavoitetta. Jokaista laulamisen osa-aluetta voi lopulta treenata loputtomiin ja edistyminen tapahtuu usein sykleissä, joten muista, että perfektionismi on laulaessa aivan turhaa  - ja lisäksi mahdotonta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Onko laulutaidottomilla toivoa?

Laulutaidoton. Toivoton tapaus. Sävelkorvaton. Kauhean kuuloinen. Lahjaton. Varis. Tällaisin termein monet oppilaani ovat kuvailleet itseään ennen osallistumistaan ensimmäiselle laulutunnille tai -kurssille. (Pisteet rohkeudesta jokaiselle, joka on ylittänyt tuon kynnyksen ja tullut kumoamaan omia käsityksiään kanssani!) Myytti laulutaidosta synnynnäisenä lahjana elää kulttuurissamme sitkeästi, vaikka minä ja moni muu musiikkipedagogi yritämme innokkaasti kitkeä tätä käsitystä pois. Myytillä on pitkät juuret ja se ulottuu aikaan, jolloin laulupedagogiikka oli hyvin heikkoa ja tietoa ihmisäänen mekanismeista ei juuri ollut saatavilla. Aikaan, jolloin lapset työnnettiin laulamaan yksin luokan edessä, juuri siinä herkimmässä ikävaiheessa, jossa ääni kävi läpi suuria muutoksia. Mitään kunnollista opetusta laulamiseen ei tietysti tarjottu, mutta eteen lätkäistiin tuomio: sinun laulutaitosi on viisi, kaverin yhdeksän.  Moni laulukokeen lapsena läpikäynyt uskoo vielä vanhoillakin päivillään t

Mitä tehdä, kun laulaminen hävettää?

Seison ammattilaulajista koostuvan 11-henkisen kansainvälisen ryhmän edessä ensimmäistä kertaa. On ensimmäinen laulutuntini Kööpenhaminan Complete Vocal Institutessa. Olen jo etukäteen maalannut mieleeni tilanteen, jossa minut vedetään laulutunnin jälkeen sivummalle ja pehmeällä äänellä kerrotaan, miten opiskelijavalinnassa on tainnut tapahtua väärinymmärrys ja minut lähetetään kotiin heikon laulutaitoni vuoksi. Kaiken lisäksi opettajaksi juuri minun tunnilleni saapuu koko instituutin johtohahmo, Catherine Sadolin. Sadolin on lempeä ja loistava pedagogi, mutta minä kikatan koko tunnin hermostuneena kuin teinityttö, enkä saa ohjeista kiinni, kun päässäni pyörii pelkkiä myrkyttäviä ajatuksia: "Kohta minä varmasti paljastun ja minut lähetetään kotiin täältä."  Kun käyn tuota viiden vuoden takaista kokemusta jälkikäteen läpi, rintakehässä tuntuu edelleen se sama puristava tunne. Hengitys meinaa pysähtyä ja tahdon paeta tai piiloutua. Häpeä kietoo syliinsä niin vahvasti, että tunn

Tiesithän, että olet syntynyt laulajaksi?

Hei sinä siellä! Siis sinä, joka luet tätä ja jolla oletettavasti on oma ääni. Tahdoin vain tulla kysymään, että tiesithän, että sinä olet syntynyt laulajaksi? Olen aivan täydellisen kyllästynyt kulttuurissamme jyllääviin ajatusmalleihin, joiden mukaan laulaminen kuuluu vain harvoille ja valituille. Muiden ihmisten tehtävä on vain kuunnella ja ihailla vierestä, kun ammattilaiset taituroivat omalla äänellään. Omaa ääntä vertaillaan jatkuvasti toisiin ääniin, ja unohdetaan kokonaan, että laulaminen voi olla parhaimmillaan upea tapa tuntea yhteyttä toisiin - kommunikoida ja välittää tunteita, joiden ilmaisuun sanat eivät aina riitä. Oletko huomannut, miten pienille lapsille puhutaan automaattisesti lässyttäen? Puheen intonaatio hyppii eri korkeuksilla kuin automaattisesti, kun suuntaat puheen lapselle - ja lapsi reagoi tällaiseen puheeseen tutkitusti voimakkaammin. Tätä "lässytystä" voidaan perustellusti pitää yhtenä laulamisen muotona; äänihuulet venyvät siinä aivan samaan